(in English below)
Koulutusneuvosto kokoontui tiistaina 16.5. kolmatta kertaa tänä vuonna. Professorikunnasta oli poissa huomattava määrä ihmisiä, puheenjohtaja ja hänen varajäsen mukaan lukien, mutta tästä huolimatta saatiin päätösvaltainen kokous aikaan. Rutiiniasioiden lisäksi kokouksessa puhuttiin maisteriohjelman valintakriteereistä, puitiin AllWell-kyselyn tuloksia ja käytiin läpi opetussuunnitelmatyön aikataulut.
Aihehakemukset ja arvosanat
Kuten aina, kokous alkoi diplomitöiden aiheiden ja arvosanaehdotusten hyväksymisellä.
Tällä kertaa päästiin ensimmäistä kertaa lukemaan uudella LaTeX-pohjalla kirjoitettuja diplomitöitä. Tämä on siis se pohja, joka tällä hetkellä linkataan opiskelijoille ”SCI Master’s Thesis”-sivuilla MyCoursesissa. Tätä kyseistä pohjaa on kuulemma käytetty jo jonkin aikaa ELECin puolella.
Arvosanoja hyväksyessä päästiin kertaamaan periaatteet koskien diplomityön kirjoittamisen keston vaikutusta sen arvosanaan. Oletusarvoisesti diplomityö tulisi saada kirjoitetuksi kuuden kuukauden sisällä aloittamisesta, jos opiskelija työskentelee täysipäiväisesti sen parissa. Jos kuusi kuukautta ylittyy selkeästi, tämä voidaan nähdä negatiivisena asiana arvioinnissa, ja esim. erinomaista arvosanaa (5) ei voida myöntää. Kuitenkin tapauksissa, jossa diplomityötä tehdään yritykselle ja opiskelijalla on samaan aikaan muita työtehtäviä, voidaan pidempi kesto hyväksyä, jos siitä sovitaan etukäteen. Myös jos kirjoitusprosessi venyy syistä, joihin opiskelija ei pysty vaikuttamaan, ei tätä tulla pitämään opiskelijaa vastaan. Arviointia voi monimutkaistaa se, että joskus opiskelija on saattanut aluksi sopia yrityksen kanssa jostain velvollisuuksista, mutta myöhemmin kuitenkin vastaanottanut muita työtehtäviä diplomityön kirjoittamisen lisäksi. Tavoiteajan ylityksen hyväksyttävyys on tällöin arvioitava tapauskohtaisesti.
Hyväksyttyjen arvosanojen listaa katsellessa tehtiin havainto: systiksen diplomitöitä valvoivat lähinnä sovelletun matematiikan professorit ja sovelletun matematiikan diplomitöitä systiksen professorit. Tässä ei siis ollut mitään huolestuttavaa, mutta se nähtiin kuitenkin huvittavana.
Kurssimuutokset
Computational Algebraic Geometry -kurssi oli tarkoitus järjestää III-periodissa, mutta se vaihdettiin V-periodiin, jossa se on aiemminkin järjestetty. Tämä koettiin parempana ajankohtana.
Advanced Topics in Cryptography -kurssin vastuuopettajaksi lisättiin Russell Lai. Russell opetti kurssia tänä vuonna, ja tulee ottamaan kurssista tulevaisuudessa enemmän vastuuta. Kurssikuvaukseen lisättiin myös esitiedot.
Tulevaisuudentutkimuksen kursseihin päivitettiin tietoja ja korjattiin kuolleita linkkejä.
Valintakriteerit
Maisteriohjelman valintakriteerejä vuodelle 2024 on tunkattu, ja muutokset esiteltiin kokouksessa.
Päivitys nähtiin ajankohtaisena, sillä hakijamäärät ovat nousseet. Rimaa on siis varaa nostaa ja mm. akateemisen suoriutumisen osalta vaadittu ”very good academic performance” muutettiin muotoon ”excellent academic performance”.
Valinnan perusteena olevien aiempien opintojen sisältöä koskevat vaatimukset olivat aikaisemmin ympäripyöreitä, ja nyt niistä tehtiin konkreettisempia. Nyt kriteereissä lukee, että hakijan aikaisempien opintojen on annettava vahva pohja differentiaali- ja integraalilaskennasta, lineaarialgebrasta sekä todennäköisyyslaskennasta ja tilastotieteestä. Kysymys kuului: pitäisikö tähän sisältyä vielä optimointi? Päätettiin, että sitä ei sisällytetä vaatimuksiin, sillä optimointi ei läheskään kaikkialla kuulu tavallisiin kandiopintoihin.
Jos hakijalla on valmiiksi ylempi korkeakoulututkinto suoritettuna, on perusteltava miten tutkinto meiltä toisi merkittävästi uutta osaamista. Tähän ehtoon tehtiin lisäys: perustelu tulee antaa myös silloin, kun tämänkaltainen tutkinto on vielä suorittamisen alla.
Pätevyyden arvioinnissa “letters of reference” muutettiin muotoon ”letters of recommendation”. Pätevyyden osoitustapoina olisivat siis CV, suosituskirjeet ja mahdolliset akateemiset julkaisut. Tästä heräsi kysymyksenä, että jos kilpailuvoitot ovat osana mahdollista pätevyyden arviointia, mihin näistä kolmesta ne sijoittuisivat? Tämän ollessa epäselvää päätettiin, että tähän voisi lisätä vielä neljännen kohdan, eli palkinnot ja tunnustukset.
Arviointiprosessia muokattiin. Vanhassa arviointiohjeessa mentiin ensiksi Aallon yleisten kriteerien mukaan, jonka jälkeen hakijoita arvioitiin ohjelman omien kriteerien perusteella. Uudessa versiossa arviointi on pelkästään ohjelman omien kriteerien mukaisesti.
Professorit olivat tyytyväisiä tehtyihin muutoksiin, ja ne vaikuttaisivat selkeyttävän arviointia sekä henkilökunnalle, että hakijoille. Toisaalta vaikka kriteereihin ja arviointiprosessiin tekisi mitä tahansa muutoksia, se ei poista sitä tosiasiaa, että ulkoisten hakijoiden keskinäinen arviointi on henkilökunnalle todella vaikeaa. Esim. suoritusotetta lukiessa voisi kurssien nimien perusteella olettaa, että opinnot ovat olleet vastaavanlaisia kuin Aallossa, mutta joskus tarkempi tutkimus on paljastanut sisältöjen olevan meidän mittapuullamme puutteellisia.
AllWell-tulokset
Sitten katsottiin läpi tuloksia tämän vuoden AllWell-kyselystä, keskittyen lähinnä SCI:n maisterivaiheen opiskelijoiden ja meidän ohjelmamme opiskelijoiden vastauksiin
Vastausprosentti oli hyvä: SCI:n tupsuilla 48 % ja 1. vuoden maisteriopiskelijoilla 35 %. Burnout-riski on laskenut hieman: tupsuilla 23 % → 20 %, ja maisteriopiskelijoilla 22 % → 19 %. Tämä on mainio asia, vaikkakin osuus on silti todella suuri. Vertaistuen saanti on myös parantunut. Onko siis jotain tehty oikein? Moni asia taitaa kuitenkin selittyä sillä, että pandemiasta on päästy ohi. Tästä oli moni samaa mieltä.
Kun ohjelmakohtaiset luvut oli käyty läpi, pohdittiin mitä tuloksista tulisi ajatella, tai mitä niiden pohjalta niiden tulisi tehdä. Kenellekään ei tullut mitään mieleen. Otoskoko on pieni, ja tuloksista on vaikea tehdä johtopäätöksiä. Mikä kyselyn virka oikein on? Jos tuloksissa nähtäisiin jotain hälyttävää, siihen voitaisiin reagoida asianmukaisesti. On siis hyvä, että näitä asioita seurataan, vaikka niistä ei välttämättä voisi aina sanoa mitään.
Opetussuunnitelma
Kokouksessa käytiin läpi seuraavan opetussuunnitelman laatimistyön aikataulu. Työtä varjostaa apulaisoikeuskanslerin antama kanteluratkaisu, joka velvoittaa yliopiston raportoimaan joulukuuhun mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt korjatakseen havaitut puutteet yliopistolain 11 §:n noudattamisen suhteen, ts. miten Aalto aikoo varmistaa, että opintoja voi tosiasiallisesti suorittaa kotimaisilla kielillä. Jos Aallon vastaus ja päätökset toimenpiteistä saapuvat oikeasti vasta näin myöhään, se voi tehdä opetussuunnitelmatyöstä hankalaa, sillä esim. kurssitarjonnasta tulee olla myös päätetty joulukuuhun mennessä.
Kanteluratkaisun seuraamuksista koulutusohjelmille ei vaikuta olevan olemassa mitään varmaa tietoa. Huhuja on kuulemma paljon liikkeellä. Todennäköisesti olemassa olevia kursseja pitää kääntää suomeksi. Pessimistisimmissä ennusteissa kurssitarjontaa pitää karsia, jotta mahdollisiin vaatimuksiin voidaan vastata. Huoli on opetusresurssien riittävyydestä.
Tiivistelmä koulusivistyskielellä
Aiemmissa kokouksissa on mietitty, onko diplomityön tiivistelmä pakko kääntää koulusivistyskielelle. Nyt saatiin vastaus: kyllä on. Kuitenkin jos kypsyysnäyte on annettu osana kandidaatintyötä, niin tällöin Kielikeskus ei tarkasta diplomityön tiivistelmän kieliasua.
Muuta
Koulutusneuvoston seuraava kokous on 13.6.2023.
Määräaika diplomitöiden palautuksille seuraavassa kokouksessa hyväksymistä varten on 29.5.2023.
The committee held its third meeting of the year on Tuesday, 16 May. Several professors were absent, including the chair and his deputy member, but the meeting had quorum nevertheless. In addition to routine duties, we discussed admissions criteria for the master’s programme, inspected results from the AllWell survey and went through the schedule for planning of the next curriculum.
Approval of topics and grades
As always, the meeting started with approval of master’s thesis topics and grade proposals. For the first time ever, we got to read theses written using the new LaTeX template. This is the template that the SCI Master’s Thesis page on MyCourses currently links to, and apparently it has already been used for a while at ELEC.
While approving grades, we got to review the principles concerning how the time spent writing a master’s thesis can influence its grading. By default, a master’s thesis should be written within six months, if the student is working on it full-time. If six months is exceeded, this could reflect negatively on the evaluation of the thesis, and it cannot be granted an excellent grade (5). However, when the master’s thesis is done for a company in such a way that the student has other duties simultaneously, a longer duration is acceptable as long as this is agreed upon in advance. Also, if the writing process is prolonged by factors outside of the student’s control, this will not be held against them. The evaluation can get complicated in cases when the student has agreed with the company about certain duties, but later received additional tasks on top of writing the thesis. The acceptability of exceeding the expected duration must then be assessed on a case-by-case basis.
While looking at the list of approved thesis grades, an observation was made that this time, all the OR theses were supervised by professors of applied mathematics, and vice versa. This was not considered concerning, it was simply thought to be amusing.
Changes to curriculum
The course Computational Algebraic Geometry was planned to be held in period III, but this was changed to period V, where it had been held previously. This was thought to be a better place for it.
Russel Lai was added as responsible teacher for the course Advanced Topics in Cryptography. He taught the course this year, and he will be taking responsibility for the course in the future.
Descriptions for some Futures Research courses were modified with updated information and links.
Admissions criteria
Admissions criteria for the year 2024 have been adjusted, and the changes were presented in the meeting. This update was thought to be timely as the number of applicants has risen. There seems to be some room to raise the bar, and for example where previous academic performance was previously expected to be “very good” it is now required to be “excellent”.
The requirements concerning the contents of previous studies used to be rather vague, and they were now made more concrete. The criteria now require that the previous studies give a good foundation in calculus, linear algebra, probability and statistics. It was asked whether optimization should be included in this, but it was decided that the omission was for the best since optimization is not necessarily a standard part of bachelor’s studies at every university.
If the applicant already has a master’s level degree, a convincing argument must be made as to how a degree from us would provide genuinely new knowledge to the applicant. An addition was made to this condition: an argument must be made even when he or she is still studying towards such a degree.
In the criteria concerning competence, “letters of reference” was changed to “letters of recommendation”. The methods of demonstrating competence would then be a CV, letters of recommendation and possible publications. Where does success in competitions lie in this trichotomy, asked someone. Since this was unclear, it was decided that “awards and recognition” should be added to this list.
The evaluation process was modified. In the old system for evaluation, applicants were first evaluated based on the university’s general eligibility requirements, and only then evaluated based on criteria specific to the programme. This practice will be discontinued, and in the future applicants will only be evaluated according to our criteria.
The professors were happy with the changes, and it would seem to make the evaluation clearer for both staff and applicants. On the other hand, no changes to evaluation criteria can erase the fact that evaluating external applicants is extremely difficult. For example, when reading a transcript, one could by the names of completed courses assume that an applicant’s studies have been comparable to those we have at Aalto. However, sometimes further research has revealed that the content of those studies could be considered deficient by our standards.
Results of the AllWell survey
Results of this year’s AllWell survey were inspected, the focus being on responses from SCI master’s students and students from our programme.
The response rate was good: 48 % for 2nd year BSc students and 35 % for 1st year MSc students. The burnout risk has slightly decreased: from 23 % to 20 % for BSc students, and 22 % → 19 % for MSc students. This is great, even though this is still a rather large proportion. Peer support has also increased. Has something been done right? These changes do seem most easily explained by the fact that the pandemic is now over. Many in the meeting agreed with this explanation.
After the results for students of our programme were presented, it was pondered what should be thought about them, and what (if any) actions should be taken in response. Nobody came up with anything. The sample size is small, and it is hard to make any conclusions from the results. What is the point of the survey then? If something alarming was spotted in the results, it could be reacted to accordingly. It is therefore good that these sorts of things are being monitored, even though one might not always be able to say anything based on them.
Curriculum planning
We then went through the schedule for planning of the next curriculum. The planning is somewhat hampered by the complaint ruling given by the Deputy Chancellor of Justice, which obliges the university to report by December what measures it has taken to correct the perceived shortcomings of the university to comply with Section 11 of the Universities Act, i.e. how will Aalto ensure that it is effectively possible to study in the national languages. If the university’s response and the decision on the measures really do arrive this late, it could make curriculum planning difficult, since e.g. the course portfolio must also be decided upon by December.
There appears to be no definite information about the consequences of the ruling for degree programmes. Lots of rumors are going on, apparently. It is most likely that existing courses will have to be translated into Finnish. In some of the most pessimistic predictions, even the course offerings might have to be reduced to comply with possible demands. There is concern about the availability of teaching resources.
Abstracts in the language of education
In earlier meetings it has been asked whether the abstracts of master’s theses must be translated to the language of education. We have received an answer: yes, they must be translated. However, if the maturity demonstration is performed as part of a bachelor’s thesis, the language of the translated abstract of the master’s thesis shall not be evaluated by the Language Centre.
Other things
The next meeting of the committee will be on 13th of June.
The deadline for submitting master’s theses to be approved in the next meeting is 29th of May.