(in english below)
Matematiikan ja operaatiotutkimuksen koulutusneuvoston kokous 7/2022
Tiistaina 13.12. pidettiin koulutusneuvoston viimeinen kokous viime vuodelta. Tämä kirjoitus tulee hieman myöhässä siihen nähden, että vuosi on ehtinyt vaihtua välissä. Kirjoittajalla saattoikin olla parempaa tekemistä loman aikana. Tällä kertaa oli poissa peräti kaksi jäsentä varajäsenineen mutta päätösvaltaisia oltiin kuitenkin.
Diplomitöistä
Kuten tavallisesti, kokous alkoi diplomitöiden aiheiden ja arvosanojen hyväksymisellä. Aihehakemuksia oli tällä kertaa poikkeuksellisesti vain yksi.
Palattiin jälleen keskusteluun diplomitöistä, jotka voisivat mennä myös tietotekniikan alle. Yhtenä esimerkkinä tästä mainittiin neuroverkkoja soveltavat työt. Näistä esitettiin mahdollisena huolenaiheena se, että matemaattinen sisältö saattaa jäädä liian ohueksi, ja miten tämänkaltaisissa sovelluksissa on tapana käyttää valmiita kirjastoja. Yleisesti ottaen työt ovat olleet laadukkaita eikä suurta ongelmaa tämän suhteen ole, mutta asiaan haluttiin kiinnittää huomiota.
Toisena esiin tulleena keskustelun aiheena oli koulusivistyskielellä laaditut tiivistelmät. Valitettavan usein muuten moitteettomien diplomitöiden käännetyistä tiivistelmistä saa lukea kankeaa kieltä. Tämä on mahdollista, sillä niitä ei oteta huomioon töiden arvioinnissa, eikä kukaan ole virallisesti vastuussa niiden arvioinnista. Tällä hetkellä yliopistojen tutkintoasetuksen vaatima kypsyysnäyte kirjoitetaan kandidaatintyön yhteydessä, jolloin suomen- tai ruotsinkielisen tiivistelmän lukee ja hyväksyy Kielikeskus. Voitaisiin selvittää, onko käännetyn tiivistelmän sisällyttäminen diplomityöhön edes pakollista, ja pitäisikö siitä luopua. Toisaalta ehdotettiin, että joku kyseistä kieltä osaava professori voitaisiin nimittää lukemaan käännetty tiivistelmä läpi. Tästä tullaan puhumaan lisää tulevaisuudessa.
Yhden työn kohdalla nähtiin ongelmallisena, että itse dokumentista ei käynyt ilmi sen olevan tehty sivuaineeseen. Uhkakuvana tässä on siis se, että joku kyseisen työn löytäessään tulisi uskoneeksi, että tämän kaltaisesta aiheesta voisi tehdä mutkattomasti diplomityön meidän pääaineisiimme. Merkintä korjattaneen ennen työn arkistointia. En itse näe asiassa suurta ongelmaa, sillä tiedot tulevat joka tapauksessa näkymään Aaltodocissa.
Tänä vuonna hyväksyttiin 43 diplomityötä, joka on kuulemma hyvä lukema. Kysyin, että mikä on tämän luvun odotusarvo ohjelmassa vuosittain aloittavien opiskelijoiden lukumäärän perusteella, ja sain vastaukseksi, että sitä ei voida järkevästi määrittää. Olin aluksi hieman yllättynyt, mutta tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että maisteriopintoja on tapana suorittaa vaihtelevissa määrin jo ennen maisterivaiheen virallista aloittamista.
Vapaavalintaisista opinnoista
Kokouksessa jatkettiin keskustelua viime kerralla aloitetusta aiheesta, eli vapaavalintaisten opintojen luonteesta. Tehtiin huomio siitä, että kandivaiheen ”vapaavalintaiset opinnot” ja maisterivaiheen ”elective studies” eivät ole termeinä merkitykseltään identtiset. On kuitenkin yleisesti ohjelmille mahdollista päättää, mitä vapaavalintaisiin opintoihin voi sisällyttää. Tämän todisteeksi mainittiin vastikään PAKissa tehty kielteinen päätös erään yksittäisen kurssin suhteen. Tämän jälkeen keskustelu siirtyi filosofista kysymyksistä käytännön asioihin.
Tavoitteena olisi, että ohjelmalla olisi johdonmukainen linja hyväksymisien suhteen, ja että opiskelijan oppaassa annettu kuvaus vastaisi sitä. Helpottamaan hallinnollista päivätyötä hyväksyntäpyyntöjen suhteen, ainakin kanditutkinnon puolella tullaan pitämään listaa kursseista, ja niiden hyväksymisestä tehdyistä päätöksistä. Tämä lista olisi pääaineen vastuuprofessoreiden ja oppimispalveluiden käytettävissä.
Maisterivalinnoista
Lopuksi käytiin läpi vuoden 2023 maisterivalinnan speksejä. Vielä päätettävänä on erilaisia yksityiskohtia, kuten esim. arviointikomitean kokoonpano, ja tullaanko pisteytyksessä käyttämään kokonaislukuja vai desimaalilukuja. Näitä käsitellään tulevissa kokouksissa.
Puhuttiin stipendeistä. Stipendien myöntämisessä on ”bugi”: jos stipendin saaja ei saavu haastatteluun, stipendi periaatteessa katoaa. Mitään varasijamenettelyä ei ole olemassa. Tästä päästiin siihen, että stipendit ovat näemmä suurehko työmaa kaikennäköisistä syistä, ja niistä luopumista on mietitty. Kuulemma ei ole näyttöä siitä, että stipendi lisäisi opiskelupaikan vastaanoton todennäköisyyttä.
Kerrattiin nopeasti periaatteet koskien hakijoita, joilla on jo valmiiksi ylempi korkeakoulututkinto suoritettuna. Tällöin hakemuksessa tulee olla hyvin perusteltu, miten tutkinto toisi hakijalle merkittävästi uutta osaamista. Olennaisena ennakkotapauksena mainittiin tästä syystä hylätty hakija, jolla oli jo valmiiksi DI:n tutkinto SCI:ltä. Kauppatieteen maistereita on otettu kuulemma silloin tällöin.
Sitten katsottiin läpi viime kevään hakutilastoja SCI:n maisteriohjelmiin. Matematiikan ja operaatiotutkimuksen maisteriohjelmaan oli 67 hakijaa, joista valittiin 14. Hakijoiden määrä vaikutti aika vaatimattomalta verrattuna Macadamia-pääaineeseen, johon oli peräti 454 hakijaa. Pitäisikö meidän kohottaa profiiliamme? Macadamiaan otetaan kuitenkin 55 opiskelijaa, joten meillä menee ihan hyvin, kun luvut suhteuttaa. Näillä sisäänotoilla saadaan myös laadukkaita opiskelijoita, eli nykyiset speksit ovat siis ihan hyvät.
Muuta
Opetussuunnitelmaan tehtiin korjauksia. Tulevaisuustutkimuksen kokonaisuuteen kuuluva TUTU5-kurssin tietoihin oli merkitty ”Ei opetusta” ja arvosana-asteikko 0–5; tämä korjattiin siten, että opetusta on ”22–23 I–V, 23–24 I–V” ja asteikko Hyv/Hyl. Opetusta siis on, mutta siitä vastaa Turun yliopisto. Ilmoittautuminen ei myöskään tapahdu Sisun kautta.
Vuoden 2023 ensimmäinen kokous pidetään 24. tammikuuta.
—–—–—–—–—–—–—–—–—–—–—–—–—–—–—–—–—–—–—–—–—–—–—–—–—–—–—–—–—–
Master’s Programme Committee for Mathematics and Operations Research meeting 5/2022
Last year’s final committee meeting was held on Tuesday 13th of December. This write-up is somewhat late considering that the year has changed in the meantime. It could very well be that the author had better things to do during the holidays. This time, no fewer than two members were absent along with their deputies, but we nevertheless had quorum.
On master’s theses
As usual, the meeting started with the approval of topics and grades for master’s theses. Exceptionally, there was only one topic proposal to approve this time
We once again were led to discuss theses that could very well also be done in computer science. An example of this was given by theses that apply neural networks. A possible concern cited was that the mathematical content might end up being too shallow, and that it is typical to use pre-made libraries in these types of applications. Generally, these sorts of theses have been of high quality and this has not posed a big problem, but this would be something worth paying attention to.
Another topic that arose was abstracts written in the language of education (koulusivistyskieli, i.e. the language, Finnish or Swedish, in which the student received schooling before university). Far too often one finds awkward language in the translated abstracts of otherwise immaculate theses. This is made possible by the fact that they are not taken into account in the evaluation of the thesis, and no one is officially in charge of evaluating them. At the moment, the maturity demonstration is performed as a part of one’s bachelor’s thesis, and there the abstract is read and approved by the Language Center. It could be investigated whether a translation of the abstract is even mandatory, and should it be abolished altogether. Otherwise, it was proposed that a professor knowing the language could be appointed to read through the abstract. More discussion about this will follow.
Regarding one thesis, it was seen as problematic that one could nowhere in the document find out that the thesis was done for a minor subject. The possible threat here would be that somebody would get his hands on this thesis and be led to believe that a thesis with a topic like this could be straightforwardly done for one of our majors. The issue will most likely be corrected before archiving. I do not see this as a huge problem as the information will be nonetheless visible in Aaltodoc.
This year 43 master’s theses were approved, which was seen as a good result. I asked what the expected value for this is based on the number of students starting in the program yearly. The answer was that this number is not well defined. I was a bit surprised at first, but the reason lies in the fact that it is typical to do master’s level studies in varying amounts well before officially starting in the program.
On elective studies
We continued the discussion on the nature of elective studies that was begun last meeting.
Attention was called to the fact that the Finnish term “vapaavalintaiset opinnot” (literally: freely chosen studies) used in the bachelor’s programme and the English term “elective studies” used in the master’s programme are not identical in meaning. However, it is possible for study programmes to decide what can be included in elective studies. As evidence of this it was mentioned that in the Academic Committee for Science a negative decision was recently made concerning one specific course. After this, the discussion moved from philosophical questions to more practical issues.
The goal is that the programme would have a coherent policy on approval of elective studies, and that the description in the student guide would be in line with this policy. To help with routine administrative work regarding content approvals, a list of courses and approval decisions would be maintained, at least on the BSc side. This list would be made available to Learning Services and the responsible professors of the BSc major.
On master’s programme admissions
Finally, we looked through master’s programme admissions for 2023. Still to be decided is the lineup of the evaluation committee, and whether the scoring will be using whole numbers or decimals. These will be handled in future meetings.
Scholarships were discussed. There seems to be a bug in the granting of scholarships: if the recipient of a scholarship does not arrive to the interview, the scholarship essentially disappears. There is no waitlist or anything of the sort. After this it was mentioned that, apparently, scholarships are burdensome for various reasons and there has been talk of discontinuing them. There is supposedly no evidence that scholarships increase probability of accepting study places.
A short recap was done on the principles concerning the approval of applicants already in possession of a master’s level degree. In this case, the applicant must demonstrate a convincing argument as to what new skills and knowledge they would obtain from our programme. It was brought up as a precedent that previously an applicant with a master’s degree from SCI had been rejected for this reason. Business school graduates have occasionally been accepted.
Then we looked at last spring’s admission statistics for SCI master’s programmes. The Math & OR programme had 67 applicants, of which 14 were selected. The number of applicants seemed rather modest compared to the Macadamia major, which had a whopping 454 applicants. Should we seek to raise our profile? However, Macadamia’s intake is 55 students, so we are doing OK by comparison. We also receive high quality students with this intake, so it would seem that there is nothing wrong with our current admissions parameters.
Other things
Some corrections were made to the curriculum. The course information for TUTU5 (of the Futures Studies study module) read “No teaching”, grading scale 0–5. This was corrected to teaching “22–23 I–V, 23–24 I–V” and grading scale Pass/Fail. There indeed is teaching, but it is offered by the University of Turku. Also, you do not sign up for this course on Sisu.
The first meeting of 2023 will be held on the 24th of January.