Ensi maanantain vuosikokouksessa käsitellään kiltamme ensimmäistä sijoitussuunnitelmaa. Suunnitelman pohjaesitys on laadittu killan sijoitusohjesääntöön perustuen, ja sen tavoitteena on sijoittaa tänä vuonna 10 000 € kahteen osakerahastoon.
Pohjaesitys perusteluineen löytyy täältä, ja siihen liittyviä kysymyksiä voi esittää sijoitusvastaaville joko vuosikokouksessa tai etukäteen Fiirumilla tai Telegramissa.
Tervetuloa keskustelemaan ja vaikuttamaan kiltamme talouteen!
Next Monday’s annual meeting will cover the Guild’s first-ever investment plan. A draft proposal has been prepared based on the Guild’s investment guidelines, aiming to invest €10,000 this year into two equity funds.
The draft proposal, along with its reasoning, can be found here, and any questions can be directed to the investment responsibles either at the annual meeting or in advance via Fiirumi or Telegram.
Join the discussion and help shape the Guild’s financial future!
Luin tekemänne pohjaesityksen läpi. Suunnitelma vaikuttaa oikein järkevältä ja hyvin laaditulta, sekä sijoitusten suuruus oikeasuhtaiselta. Itseäni jäi kuitenkin pohdituttamaan kaksi asiaa.
Toinen ehdotetuista rahastoista on Nordet Suomi-indeksi. Ehdotuksessa todetaan: ”Rahasto sijoittaa vain Suomen markkinoille, joten maantieteellinen hajautus jää rahaston sisällä heikoksi”, sekä ”Kokonaisuutena salkku on maailmanlaajuisesti hajautettu, kestävyyskriteerit huomioiva ja Suomen markkinaa reilusti ylipainottava osakesalkku.”
Onko kartoitettu mahdollisuutta hajauttaa sijoituksia useampaan kuin kahteen indeksiin ja miten lopulta on päädytty siihen, että Suomen indeksin osuus on puolet salkun painosta. Itse näkisin tarkoituksenmukaisena hajauttaa sijoituksia nimenomaan pienemmällä Suomipainolla. Tilanteessa, jossa sijoitusvaroja tarvitsisi ottaa käyttöön, on todennäköistä, että Suomen yleinen taloustilanne on jo huono. Tällaisessa tilanteessa esimerkiksi killan saamat sponsorirahat ja muut tulot ovat pienemmän. Tätä voitaisiin paikata nostamalla voittoja killan sijoituksista. Kuitenkin, jos puolet salkun painosta on Suomen indekseissä, jättää tilanne vain huonoja vaihtoehtoja. 1) Myydä salkun toista osuutta, jolloin Suomi-indeksin paino kasvaa vain entisestään. 2) Myydä salkusta Suomi-indeksiä huonon taloussuhdanteen aikaan.
Aivan ehdotuksen viimeisenä lauseena todetaan: ”Rahastojen tuottoeroihin ja niiden vaikutukseen salkun jakaumaan reagoidaan seuraavana vuonna tehtävillä sijoituksilla.”
Mikä on killan sijoitusten lopullinen aikajänne? Tarkoitan, että kuinka kauan rahan on tarkoitus kasvaa korkoa, ennen kuin se otetaan killalle käyttöön. Itse näen, että indekseihin sijoittamalla vuosittainen salkun jakauman muuttaminen tuottojen perusteella ei tuo etua, koska sijoitusaikaväli on todennäköisesti kymmeniä vuosia.
Tekemäämme pohjaesitystä ohjasi ja toisaalta rajoitti hyvin paljon se, mitä killan sijoitusohjesäännössä on killan sijoituksista määrätty. Killan sijoitusohjesääntö löytyy kokonaisuudessaan täältä.
Päädyimme valitsemaan pohjaesityksen mukaiset rahastot lähinnä sen takia, että tulkitsimme sijoitusohjesäännön määräävän sijoittamaan yhteen pohjoismaiden markkinoille sijoittavaan indeksirahastoon sekä yhteen koko maailman markkinoille sijoittavaan rahastoon. Useampaan pohjoismaiseen rahastoon sijoittaminen kävi kyllä meillä mielessä varsinkin sen takia, että Nordnetistä ei löytynyt kaikkien pohjoismaiden markkinoille sijoittavaa ei-pörssinoteerattua indeksirahastoa.
Mitä tulee salkkujen painoihin, pohdimme useampaa vaihtoehtoa. Aluksi ajattelimme painottaa maailmanlaajuista rahastoa 60%, joka on sijoitusohjesäännön sallima maksimi, mutta päädyimme 50-50 jakoon lähinnä maailmanlaajuisten rahastojen korkean Yhdysvaltojen markkinoiden painon takia. Halusimme välttää korkeaa Yhdysvaltojen markkinoiden painoa johtuen siitä, että Yhdysvaltojen markkina on tällä hetkellä arvostettu historiallisen korkealle varsinkin teknologiayhtiöiden osalta.
Tavoitteena killan sijoitustoiminnassa on se, että se ei aiheuttaisi tilannetta, jossa sijoitusvaroja pitäisi ottaa äkillisesti käyttöön. Tämän vuoksi sijoitusohjesäännössä on määrätty 20 000 €:n raja killan rahavaroille. Jos killalla olisi tätä vähemmän rahavaroja, lisäsijoituksia ei tehtäisi.
Killan sijoitushorisontti on tällä hetkellä sijoitusohjesäännön mukaan 5 vuotta. Ennen vuotta 2029 varoja ei saa nostaa sijoituksista eikä sijoituksia toisaalta tehdä osinkoja jakaviin tuotto-osuuksiin. Käytännössä siis sijoitusohjesääntöä tulee päivittää vuonna 2029 ja silloin miettiä uudelleen, mitä killan sijoituksilla tulee tehdä. Tässä kohtaa sijoitusten lopullisella päämäärällä on melko turha spekuloida, mutta mainitsisin kuitenkin, että osuuksien vaihtaminen osinkoja maksaviksi tuotto-osuuksiksi voisi olla järkevää. Normaalisti osingoista pitäisi maksaa veroa, mutta koska kilta on yleishyödyllinen yhteisö, on kaikki killan sijoitustulot vapautettu pääomatuloverosta. Esimerkiksi näin toimii AS-kilta.