SCI opetuksen johtoryhmä 2/20

SCI:n opetuksen johtoryhmässä 11.3. keskusteltiin Aallon markkinoinnista, AllWell?-tuloksista ja koronaviruksen aiheuttamista poikkeusjärjestelyistä.

Kokouksessa oli vieraina markkinoinnista vastaavaa Aallon henkilökuntaa. Käytiin pääaineittain läpi, millaista markkinoinnin tulisi olla, ja keskusteltiin tästä markkinointi-tiimin kanssa. Joitakin esiin nousseita pointteja: pitäisi saada enemmän hakijoita pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ja ulkomailta, enemmän naishakijoita ja enemmän resursseja markkinointiin. Esitettiin, että markkinointia voisi kohdistaa jo lukion ykkösiin, jotka usein tietämättään sulkevat insinöörialat pois laskuista päättäessään olla lukematta fysiikkaa. Tämä liittyy myös sukupuolijakaumaan: vain kahdeksasosa tytöistä kirjoittaa fysiikan vs. puolet pojista.

Fysiikasta ja matikasta keskusteltiin muun muassa seuraavaa: fyssasta on stereotypia, että linja kouluttaa tutkijoita, vaikka oikeasti se kouluttaa ongelmanratkaisijoita, jotka voivat suuntautua monille aloille. Lisäksi fysiikka on selvästi matikkaa ja systistä harvinaisempi pääainevalinta TFM:llä. Toisaalta matikkakin on ohjelmanjohtajien mielestä hieman muiden alojen, kuten kauppiksen ja tietotekniikan, “piilossa”. Tehokkaalla markkinoinnilla voisi lisätä näkyvyyttä molemmille pääaineille.

Markkinoinnin tiimoilta keskusteltiin vielä aika pitkään kansainvälisestä markkinoinnista. Siinä missä kiltojen abimarkkinointitiimit ovat tehneet hyvää työtä esitellessään Aaltoa ja opintojaan ympäri Suomen esim. roadtripeillä, toiselle puolelle maailmaa on luonnollisesti paljon vaikeampi matkustaa, ja siksi kansainvälisen markkinoinnin tulisikin keskittyä nettiin. Tulisi pystyä kohdistamaan eri alojen markkinointia eri maihin ja alueille vallitsevien kiinnostuksen kohteiden mukaan eikä markkinoida kaikkea kaikkialle niin kuin Aalto on tähän asti tehnyt. Tulisi myös pystyä markkinoimaan Suomea turvallisena hyvinvointivaltiona ja korostaa, että tänne saa jäädä opintojen jälkeen (vs. esim. USA, josta potkitaan pois).

AllWell?-tulokset ovat melko samanlaiset kuin edellisessä kyselyssä: noin 20 prosentilla opiskelijoista on kohonnut uupumusuhka (burnout risk). Keskusteltiin, miten eri tahot (esim. killat, tuutorit, academic advisorit) voisivat auttaa, mutta opettajilla on suurin vastuu, sillä he ovat opiskelijoiden arkea ja yleisin rajapinta yliopistoon päin. Etenkin fuksivuoden opettajien tulisikin korostaa opiskeluhyvinvointiin liittyviä teemoja ja purkaa monen lukiosta tulleen “kympin oppilas” -mindsettiä: se, että kurssista ei saanut vitosta, ei tarkoita, että epäonnistui. Tämä on fuksivuonna erityisen tärkeää myös siksi, että ero hyppy lukiosta yliopistoon (erityisesti mahdollisen välivuoden jälkeen) on huima.

Koronaviruksesta saatiin kokouksen loppuun vielä kunnollinen mouho käyntiin. Nythän tiedetään, että Aalto sulkee ovensa, mutta tässä kokouksessa tätä ei vielä tiedetty, ja spekulaatio oli huimaa. Tuli esiin, että jokaisella kurssilla pitäisi olla valmiina nauhoitetut luennot sekä poikkeustilanteita että itseopiskelua varten. Toisaalta tämä voi kannustaa opettajia väärään suuntaan: kontaktiopetuksesta ei nimittäin pitäisi luopua vaan nauhoitusten tulisi olla vain “backup”. Isoin kysymys kuuluu tenteistä: miten ne tulisi järjestää? Siirretäänkö ne viidenteen periodiin vai tehdäänkö kotitenttejä? Vai muutetaanko kurssien arvosteluja hyväksytty/hylätty -asteikolle ja annetaan suoritukset esim. laskareista? Tietääkö kukaan mitään? Miksei Aalto tee mitään? Puuh.

Isoin johtopäätös koronamouhosta oli, että tällaisia tilanteita varten pitäisi olla selvät suunnitelmat. Nyt niitä ei ollut, ja pakka levisi käsiin. Onneksi tämän referaatin kirjoittamishetkellä ollaan jo hieman selkeämmässä (joskin ikävämmässä) tilanteessa, mutta tentit ovat edelleen kysymysmerkki.